Herkkä ja vahva

Aloin pohtia enemmän herkkyyden ja vahvuuden yhteen nivoutumista, kun mainitsin ystävälleni termin  "herkkä vahvuus" (tai jotain vastaavaa, en muista aivan tarkalleen). Termihän oli siinä hetkessä täysin omasta päästäni temmattu ja varmasti on muitakin nimityksiä kyseiselle vahvuudelle. Tuo ystävä kysyi mistä voi lukea lisää ja koulutanko aiheesta? Kerroin, että koulutan kyllä myöhemmin, mutta tällä hetkellä tuntuu, että tieto on päässäni levällään, eikä siitä ole jaettavaksi muille. Sanoin kuitenkin, että voin asiasta keskustella, silloin ei ole väliä millaisina paloina tieto on. Päätin sitten kuitenkin selventää omia ajatuksia kirjoittamalla, sehän liippaa kuitenkin aika läheltä puhumista. Aloin miettiä mikä on resepti herkkään vahvuuteen? Itselleni tuo vahvuus on tullut pala palalta ja on nopeasti katsottuna vaikea nähdä mistä kaikki alkoi.

Voiko nainen siis olla yhtä aikaa herkkä ja vahva? Ehdottomasti voi, ja mielestäni pitäisikin. Naisella on kyky kasvattaa oma vahvuutensa herkkyydestä käsin, jolloin se eroaa pitkälti miehen* vahvuudesta. Ensimmäinen virhe on yrittää olla vahva, samalla tavalla kuin miehet -maskuliinienergialla jyrätä ja väsyttää lopulta itsensä. Trust me, been there.

Naisen voima nousee feminiinisyydestä, sisältä, syvältä. Se muodostuu tilanteessa, jossa tuntee itsensä, vetää rajat millaista kohtelua hyväksyy ja uskaltaa olla herkkä oma itsensä, sydän auki. Sisäinen voima, jumalatarenergia - nimiä on monia. Own your own power kuvastaa tätä erittäin hyvin. Feminiiniseen vahvuuteen ei ole mitään taikapilleriä, toiset handlaavat homman paremmin kuin toiset ja jotkut käyvät aika pitkän tien, jotta löytävät perille. Itse kuulun jälkimmäiseen joukkoon.

Tekniikoita, miten avata feminiinistä vahvuutta, on toki monia. Näistä tekniikoista ehkä lisää myöhemmin koulutuksen muodossa, mutta alkuun pääsee sillä että tutustuu itseensä. Arvostelematta, tutkien kysy itseltäsi kuka minä olen? Riisu mielessäsi eri kerrokset pois, unohda hetkeksi tittelit, sulje pois vanhempien/puolison/yhteiskunnan vaatimukset. Oletko tehnyt päätökset elämässäsi perustuen siihen mitä itse haluat, vai siihen mitä joku muu on sanonut tai toivonut? Oletko suorittanut ulkoa tulleen paineen takia? Mitkä päätöksistäsi ovat olleet omiasi? Mitä sinä haluaisit tehdä ja olla juuri nyt?



Oli myös pakko hieman analysoida termiä "ystävä". Miten määritän ketä kutsun ystäväksi? Jutussa esiintyvän ystäväni kanssa kaikki lähti opiskelutoveruudesta. Päätin kuitenkin kutsua tuota upeaa naista ystäväksi, sillä oman määritelmäni mukaan ystävälle voi kertoa rehellisesti vähän syvällisempiäkin asioita omasta matkastaan. Ja tuo nainen tietää minusta jo lyhyen ystävyytemme perusteella sellaisia asioita, joita suurin osa ei ole vaivautunut edes kysymään.



Ihanan herkkää ja voimakasta sunnuntaita,

Pinja





* Miehellä tarkoitan henkilöä, jolla maskuliinienergia on vallitseva ja naisella henkilöä, jonka feminiinienergia on vallitseva. Meissä kaikissa on molempia, jokaisessa vähän eri suhteessa. Mutta tämän te ehkä jo tiesittekin, mikäli olette aiempia tekstejä lukeneet. ;)

Muutama sana erityisherkkyydestä

Erityisherkkyys alkaa olla nykyään jo tunnetumpi käsite, mutta edelleenkään kaikki eivät tiedä mitä erityisherkkyys tarkoittaa.

En pidä siitä, kun erityisherkät leimataan vaikeiksi. Jopa jotkut erityisherkät itse tuovat asian esiin vain negatiivisessa valossa. Erityisherkkyys ei ole sairaus, vaan aistiärsykeherkkyys, joka parhaimmillaan on elämää rikastuttava piirre. Itselleni oli aikanaan todella iso helpotus, kun sain kaikelle sille nimen, mitä koin. Pohdin miksi niin monet kokevat erityisherkkyyden taakkana ja tajusin, että itse olen muokannut oman arkeni erityisherkkyyttä silmällä pitäen itselleni sopivaksi, pehmeäksi.

Olen valinnut asuinpaikan joka on lähellä metsää, kodin jossa ei ole suoraa valoa vaan sen sijaan jouluvaloja tai yksittäisiä pöytävalaisimia, työn joka mahdollistaa myöhäiset aamut, ainakin ajoittain, itselleni sopivia harrastuksia joista saan voimaa; hyvä esimerkki on päivittäinen jooga. Lisäksi olen kerännyt rakastavan ja pehmeän ystäväpiirin ympärilleni, jossa ihmiset osoittavat välittämistä halaamalla. Halaan lähes päivittäin ja se on mielestäni todella iso voimavara elämässä.

Erityisherkän tulee ymmärtää, ettei hän voi yrittää elää normaalin rytmin mukaan, vaan hänen pitää luoda oma rytminsä. Pehmeämpi, sallivampi, rauhallisempi rytmi.

Huomasin tämän kantapään kautta lauantaina, kun heräsin normaalia aiemmin töihin, lähdin kiireellä. Ja tultuani keikalta, sain lähteä melkein heti toiselle keikalle, taas kiireellä. Söin lennossa. Kello ei ollut edes kahta iltapäivällä, kun olin jo aivan poikki. Tällaisia päiviä varten minulla on kunnon vitamiinit. Erityisherkkä tarvitsee runsaan määrän mineraaleja palautuakseen edes normaalin päivän ärsykkeistä. Mikäli palautumista ei tapahdu yön aikana, rasitus kasaantuu. Itse en voi nipistää yöunista ja palautumisesta yhtä yötä enempää, enkä mielelläni oikein sitäkään. Joskus on kuitenkin pakko.

Elämässä on kyse kuitenkin pääasiassa omista valinnoista. Ei tarvitse kirota geneettisesti periytyvää herkkyyttää ja muuttaa keskelle metsää, yksin, sillä piirteitä eristyksestä voi tuoda ihan normaaliin kaupunkiarkeen. Tärkeintä on tehdä omasta kodista pehmeä pesä, johon käpertyä aistiärsykkeiltä karkuun.

Erityisherkkyys vaatii itsensä tuntemista. Se vaatii tutustumista itseensä ja tarpeisiinsa, sallivasti, omat haasteet tiedostaen. Erityisherkkä, joka tuntee itsensä ja näkee maailman positiivisten lasien läpi, pystyy elämään samanlaista elämää kuin muutkin, ainakin melkein, ja sehän riittää. ;) Tosin erityisherkkä haistaa, maistaa ja aistii tavoilla, joista tavikset voivat vain haaveilla, ja siinä piilee mielestäni koko jutun ydin; elämän rikkaus.

Rakkautta,

Pinja